Viitaten edelliseen kirjoitukseeni, ruokala vastasi, että kiinitämme enemmän huomiota salaattibuffetin tarjontaan ja sen lisukevalintoihin, jotta tarjonta sopisi kaikille. Leikatut salaatit tulevat meille valmiiksi pestyinä ja pakattuina, ruukkusalaatit pesemmme itse”. Niin mähän kysyin myös, että MISTÄ ne tulee ne salaatit eli ei ne varmaan niitä tuolla takahuoneessa vaan saa seinän luukusta valmiina pusseina vaan jossainhan ne salaatit kasvaa. Vai onko tämä sama juttu kun se, että sähkö tulee töpselistä? En usko, että joku espanjalainen pakattu salaattisilppu on pesty. Korkeintaan joku caballero rachillaan on sylkenyt niihiin säkkeihin ennen sulkemista. Siihen jatkokyselyyn rukolan ja salaattipussien kotimaasta ne eivät vastanneet mitään. Luultavasti eivät tiedä itsekään. Eli mahavauvojen hasardi elämä jatkuu täällä, jatkossa syön vaan tulikuumia ruokia. Hysteriahan ei siis ole todellaakaan kadonnut. Onneksi viikolla 36 on toksoplasmoositestin uusinta, koska en ole sille immuuni. Tulee turvallinen olo kun jotain edes tutkitaan.

 

Työt alkaa sen verran raastamaan mun hermoja, että en itke kyllä tämän paikan perään. Ja huom, kyllä, mua ärsyttäisi nämä jutut myös vaikka en olisikaan raskaana. Tiivistettynä; epäjärjestystä, ei noudateta mitään prosesseja vaan hommat tehdään juostenkusten sitentäten ja sitten itketään perään mulle, kun asiat ei onnistu tai hyväksynnät ei mene läpi. Lisäksi ihan perusnormaali sähläys kuuluu näköjään asiaan. Onhan se toki melkein sama asia tuleeko laskun summaksi 5 400 € vai 3 300 £. Vai 10 000 nigaracuan pesoa. Ensi viikolla olen melkein yksin töissä kun koko tiimi matkustaa eikä mun ollut pakko nyt paksukaisenamahaisena lähteä. Ihanaa! Jalat pöydälle ja musiikki soimaan. Tänään on 22 päivää jäljellä joista 15 tai 16 vietän toimistolla eli alle kahdenkympin mennään. Siis käytännössä.

 

Eilen ilmeni ensimmäistä kertaa turvotusta! Sormet muuttuivat paksuiksi kiristäviksi pötkylöiksi illalla ja otin äkkiä kaikki sormukset veke. Samoin jalkapohjat tuntuivat turvonneilta! :0 Tosi viehättävää. Onneksi aamulla tilanne oli ohitse ja tein merkinnän henkisiin muistiinpanoihini, että ei mitään suolaista apetta viikonloppuna ja lisäksi paljon kävelyä. Mitään en inhoa niin kun turvotusta!

 

Kaikille tasapuolisesti mukavaa viikonloppua turvotti tai ei.