Joulukuu on alkanut! Mä rakastan joulua ja olen siksi jo nyt ihan tohkeissani. En rakasta siis sitä markettien ja muiden kaupallisten tahojen joulua (vaikka olenkin muuten hyvin kaupallinen) vaan perinteistä kotijoulua ja kaikkea mikä siihen liittyy. Laatikot, yhdessäolo, suklaa, kinkku, kuusi, sauna, uudet kirjat ja kynttilöiden loiste. Ja joululaulut radiosta. Meillä on tänäkin vuonna mun lapsuudenkodissa (jossa miehen kanssa vietämme joulua) systeemi, että arvotaan kuka ostaa kellekin lahjan eli jokainen ostaa vain yhden lahjan. Suoritin arvonnan tänä vuonna, sokkona tietysti, etten itsekään tiedä kuka ostaa kelle. Postitan nostamani arvat perheemme jäsenille ja sitten ei kun kauppaan. Mulle sattu arvonnassa taas äiti, viime vuonna sain isäni ja sitä edellisenä tuli taas äiti. Ainakin todennäköisesti on helpompaa ostaa lahja äidille kun esim. siskon miehelle :)

Tästä joulusta tulee mulle erityisen spesiaali koska tämä on viimeinen joulu “sinkkuna” eli ilman lasta! Mieskin on aviomies virallisesti vasta elokuussa. Elikä 2010 jouluna olen äiti ja vaimo – nyt raskaanaoleva avovaimo! Jos sillä nyt käytännössä on muuten eroa, on tämä viimeinen joulu kun saan syödä rauhassa. Ja aion käyttää sen edun hyväkseni. Graavikalat ja muu vaarallinen jää syömättä, mutta korvaan tuon puutteen rieskalla, ruisleivällä, kovilla juustoilla ja tietysti lanttulaatikoilla. Suklaatakin voi mättää vapaasti kun ei kerrankaan tarvitse miettiä suolattujen kalojen tuomaa turvotusta. Mahan kanssa juhlivalta ei myöskään odoteta juhlan mukaista pukeutumista eli säkki päälle ja haarukka käteen. Nam nam. Itseasiassa mulla on nyt se Henkkamaukan pikkumusta mikä sopiikin jouluun hyvin kun on vähän reilun kokoinen. Tänään on muuten 29 viikkoa täynnä eli kolmaskymmenes viikko alkoi! Aika hurjaa.

Varpusta jouluaamuna ei kyllä tänä vuonna sitten kuunnellakaan silmät kuivana. Olenko ainoa, jota joulu liikuttaa nyt paksuna oikeen erityisen paljon?

1259658977_img-d41d8cd98f00b204e9800998e