On mulla sitten ihania ystäviä vaikka on tullut raskausaikana kerran jos toisenkin kirottua sitä, että kukaan ei ymmärrä. Olin sopinut viime viikolla, että näen kahta kaveria toisen heistä kotona tällä viikolla torstaina, eli eilen. Sovittiiin kello 18 maissa tapaaminen siellä, ruinasin mieheltä kyydin kun lunta tuli vaakatasossa ja pyörremyrskymäisesti ja pakkastakin oli -13 C. Ei vaan huvittanut lähteä julkisilla mahan kanssa. Kun pääsimme sitten vihdoin puoli seitsemältä perille ehdin vain sanoa, että mitkä ihme kekkerit täällä on, pöytä oli lastattu piirakalla, kakulla, karkeilla, salaatilla, juomilla jne. Ja tuo mun kaveri ei todellakaan ole mikään emäntätyyppi, että se kaikki olisi ollut vain perustavanlaatuista vieraanvaraisuutta!

Siinä ihmetellessäni kaksi muuta kaveria pöllähti makkarista esiin ja alko kirkumaan ja kesti vielä siihen asti, kun mulle ihan kerrottiin asia asiana, että kyseessä on mun vauvakutsut eli babyshowerit :D Olin ihan äimän käkenä, en todellakaan ollut a) olettanut b) arvannut, että jotain olisi suunnitteilla. No, siinä sitten syötiin ja sain lahjaksi vauvalle kestovaipan (Nalle, kokoa S), Ainu-pupun ja toisen pupun joka soitteli melodioita kun sitä veti hännästä (mikä se on virallisesti; soittorasia, soiva vauvanlelu, unisoittokani?) ja myssyn. Itselleni sain naistenlehtiä, hajuveden ja suklaata. Iltaan sisältyi yksi leikki eli jokaisen piti leikata lahjanauhasta sen mittainen pätkä kun uskoo, että ulottuu sopivasti mun mahan ympäri. "Yllättäen" seurueen ainoa äiti osui lähes oikeaan, vain pari senttiä narua jäi yli, toisilla sitä jäi noin metri eli voidaan todeta, että sihti ei aina ihan osunut! Mutta näin, oli tosi kiva ilta ja mammallekin oli varattu alkoholitonta olutta. Nikolai maistui melkein oikeelta, suosittelen!

Sitten vähemmän juhlaviin tunnelmiin eli neuvolaan. Käväisin juuri siellä kuulemassa uusimmat mitat ja kovinkaan positiivinen mieli ei jäänyt, kun terkkatyttö totesi, että vauva on kyllä aika ylhäällä vielä eli sai pään hyvin tuntumaan käsin. Sf-mittakin oli noussut vähän eli ei toivoa laskeutumisesta! Sydänääniä ei meinattu saada kuulumaan ollenkaan, en huolestunut kun vauva potki tuntuvasti koko ajan, mutta jos liikkeitä ei olisi itse tuntunut olisi varmaan itku päässyt koska terkka joutui etsimään niitä ihan tosissaan! Loppu hyvin, kaikki hyvin. Ei kyllä voi laskea todellakaan sen varaan, että vauva laskettuna aikana syntyy ellei nyt ihmeitä tapahdu. Mutta hei, sitä vartenhan on tuo mun realistinen syntymäpäiväarvio rv 41+5.

Päivän numerot rv 37+3:
Sf-mitta: 34,5 cm (yläkäyrää hipoo)
Verenpaine: 122/75
Vauvan syke: 137, liikkeet ++
Hemoglobiini: 112
Toksoplasmoosin uudelleentestaustulos: negatiivinen
Paino: +8,5 kg alusta (oli muka päivässä noussut puoli kiloa, hah)
Turvotus: - 
Tarjonta: RT

Eli ei muutakun odottelemaan sitä laskettua aikaa, silloin tosin ei taida tapahtua YHTÄÄN MITÄÄN. Onneksi mulla on toi lääkäri maanantaina niin saa sieltä sitä kokoarviota sekä kohdunkaulan tilanteen. Jos se olisi edes pehmentynyt vähän kahdessa viikossa? Seksi ei näköjään sitä kypsytä yhtään ellei se ole itse jo alkanut kypsymään, yritetty nimittäin on. Ja tänäänhän on suorastaan kliseisen hyvä seksipäivä eli perjantai!