Melkein viikko taas vierähtänyt viime päivityksestä, aika kuluu niin että heikompaa hirvittää. Nyt on siis jo 34+0 kun äsken vasta tuuletin lukemia 25+0...

Eilen kävin taas neuvolassa neuvottavana, alkaa käydä melko tylsiksi nuo käynnit kun ei niistä mitään uutta irti enää saa. Toki on hienoa aina kuulla, että kaikki on ok, mutta aika ookoolta tuo tilanne vaikuttaa ihan 24/7 kun vauva melskaa niin paljon. Pannaan nyt kuitenkin muistiin viikon arvostelu:

Paino: +400g lisäystä viikossa, kokonainousu nyt 7,1 kg

Turvotus: -

Verenpaine: 117/74 mutta pulssi 92 :0

Tarjonta: RT (ja hyvin kylkipotkupainotteinen RT onkin!)

Vauvan syke: 143, liikkeet ++ (todellakin)

Sf-mitta: 33 cm (yläkäyrällä)

Koska mun syntymäpaino on sen hurjat 4,7 kg terkka (sijainen) pohti pitäisikö mut laittaa myöhemmin johonkin kokotarkastukseen ultralla, (tai siis vauvan kokotarkastukseen) josta sitten heräsi sellainen huoli, että jos ei ole mitään erityistä syytä tutkia, annetaanko ensisynnyttäjän synnyttää ties minkä kokoinen jättivauva ilman mitään kontrollia? Siis eikö normaalisti tehdä mitään kokotutkintaa vauvasta ennen synnytystä? Alan olla pihalla kun talonmies enkä jaksa edes surffata mitään infoa asiasta...

Muuten siis kaikki on myöskin ihan loistavasti, vaunut tulivat eilen postiin ja kunhan mies kotiutuu töistä haetaan ne kotiin! Ostoslistalla on vielä amme, kuumemittari ja sänky. Nuo ovat varmaan tärkeimmän puuttuvaiset, kaikki vauvanvaatteet on jo pesty, nyt voisi ostaa vielä vähän lisää yli 60 senttisiä vaatteita kun suurin osa on 50-56 senttisiä. Minä nimittäin olin tuon jymypainon lisäksi myös 54.5 cm pitkä vauva eli mistä sen tietää, jos vekara perii äitinsä missimitat ja pursuaa yli noista pikkuvaatteista jo syntyessään.

Tärkein asia nyt siis kuitenkin oli tuuletella äitiyslomaa. Juhuu! En voi uskoa, että 1.1. alkaen alkoi aika, jolloin ei tarvitse tehdä MITÄÄN jos ei halua. Paitsi tietysti n. 6-8 viikon päästä pitää suorittaa jonkinlainen synytys ja sitten hoitaa lasta, mutta nyt saa olla kun ellun kana ainakin useamman viikon. Oltiin eilen uimalassa miehen kanssa ja aion jatkaa sitä harrastetta nyt jo heti perjantaina uudelleen, uinti tuntui ihanalta, jaksoin painaa kuten normaalistikin eikä sattunut mahaan tai minnekään muuallekaan. Jalkojen venyttelykin oli superhelppoa kun ei ollut oman ruumiin painoa kannatettavana. Mutta siitä vapaasta vielä sen verran, että olen n. 13 viimeistä vuotta ollut kesätöissä, töissä, koulussa, opiskelijana jne. eli en ole piiiitkääään aikaan viettänyt yli kolmea viikkoa jouten. Tämä on aivan ihmeellistä. Yöllä ei nukkuminen tai siis unettomuus stressaa kun tietää, että päivällä voi hojeltua sänkyyn jos väsyttää ja muutenkin voi ottaa lunkisti. Varmaan tuo verenpainekin oli siksi neuvolassa hiukan pudonnut maksimilukemista. Pulssia en sitten osaakaan selittää :)

Mutta nyt lounaan kimppuun, kunhan saan miehen ostamat dallaspitkon ja Fazerin sinisen tuhottua tulee stoppi makeansyönnille, projektin nimi on nyt uiva, solakampi äiti 2010.