Täällä eletään keskellä hyvin rauhallista vauva-arkea. Meidän mussukka on ehtinyt nyt 2 kuukauden ikään ja neuvolassa mitatut strategiset mitat 20. päivä olivat 58 cm ja 5,1 kg. Typykkä kasvaa siis hyvin tasaisesti, nannia menee se sama määrä, noin tetra per vuorokausi, mutta en ole siitä stressiä jaksanut ottaa kun rintamaitoa kuitenkin tulee ja pääasiassa pärjätään siis omavaraisella meijerillä. Aamuisin rinnat ovat pinkeät kuin koripallo, tänään oli yöpaita, rintsikat ja lakanakin märkänä. Nythän on siis niin, että tämä kullanmuru ottaa unta 8-9 tuntia yössä! Siis katkeamattomana pätkänä. Fiilistelin tätä eräälle siskoni kaverille taannoin ja hän nauroi, että se kuule voi mennä hetkessä ohi se hyvän unen vaihe. No, nyt sitä on pari viikkoa jo kestänyt enkä välitä loppuuko tai ei, pääasia on se, että juuri nyt nukumme kuin karhut! Tyttö menee siis n. kello 21 nukkumaan iltasyötön jälkeen ja lataan paksun vaipan yöksi, heräilee sitten pikkuhiljaa kello 5 ja 6 välillä. Tänään heräsi 5.45. Tuntuu kyllä omassa olossa nuo unet, olen energinen ja hyväntuulinen ja jaksan vaunuilla joka päivä ainakin tunnin lenkin! Mieskin nauttii kun ei ole kotona se perseeseen ammuttu karhu odottelemassa kynnet valmiina.

Nyt tyttö hymyilee ja nauraa ihan selvästi, hymyn mukana tulee usein kujertava "hiiii" tai "gjuuu" ääni, äiti tietysti matkii ja vauva varmaan ajattelee, että ei hitto.. Hän viihtyy jo ihan hyvin makuullaankin ja nostelee pään lisäksi myös hartioita irti alustasta. Takana jalat vispaavat vauhtia kuin pienet moottorit. Toistaiseksi pörriäinen on kuitenkin pysynyt paikoillaan!

Humua tulee elämään kuitenkin hääjärjestelyistä, olen pikkuhiljaa lämpenemässä monicagellermäiseen hääintoon, aika hyvin kaikki valmistelut ovatkin jo edenneet ja lista on olemassa tekemättömistä hommista! Lähdetään pikkutytön ja mummon (eli mun äidin) kanssa Helsinkiin katsomaan hääpukuja Stilissimasta parin viikon päästä ja siitä se sitten lähtee. Hääkampaus- ja meikki on seuraavina listalla. Haaveissa mulla olisi, että tukka näyttäisi tältä.

Ristiäisiä juhlitaan sitten äitienpäivän aattona 8.5. Nimi on valmiina ja se alkaa A:lla, samoin kuin äitinsä nimi :) Äiti lupasi leipoa juhliin ja kakun tilaan konditoriasta, jotain ihanaa sitruunaista juusto/moussekakkua tekisi mieli. Vauvan mielipidettäkin varmaan pitäisi kysyä, mutta kun ei tuo vastaa mitään niin otan vapaat kädet.

Ainiin, meillä tuo rauhaisa yöuni (nukahtaa itsestään sänkyyn) ja leppoisat päivät alkoivat siitä samasta kun aloitin cuplatonin antamisen ennen jokaista syöttöä. Eroa on kuin yöllä ja päivällä, lapsukainen suostuu jopa hengailemaan itsekseen selällään sohvalla/sängyllä tms. kun aikaisemmin piti olla pystyasennossa koko ajan ettei itke. Samoin öisin piehtaroi ja murisi usein tuntikausia, nyt nukkuu hissukseen kuin pieni enkeli! Googlaamalla en hyviä kokemuksia cuplatonista löytänyt, mutta meillä se siis toimii kuin väärä raha!

Kirjoittelu on kuitenkin hankalaa kun muru kaipaa huomiota noin 10 minuutin välein ja sitteristä on puhuttu niin paljon pahaa, että tulee huono omatunto siinä keikuttaa. Nyt hän kuitenkin uinuu siinä tyytyväisen näköisenä. Jopa niin tyytyväisenä, että äiti taitaa googlata ihan pari hääjuttua...

PS: tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä tapahtui kamalia! Vauvan sitteri jotenkin naksahti tasoa alemmas ja vauva säpsähti hereille, nosti kädet suorilta ilmaan, tutti lensi suusta ja silmät, käsien lisäksi, tapittivat hetken kohti kattoa ja äitiä. Sitten se nukahti kun ei mitään. Ikkunat ja minä odotimme kirkuvaa huutoa, mutta ei. Se on maailman paras vauva. Ja coolein <3