Vauvamöhö on ehtinyt kasvaa kesähelteillä jo aivan uusille kehitysasteille, olen vaan ollut niin kiireinen (eli laiska), että blogi on jäänyt huomiotta vaille. Tosin olen sitä mieltä, että äidin velvollisuus on etupäässä lastaan kohtaa, ei sosiaalista mediaa. Mutta nyt pieni sokeritoukkanen vetelee hirsiä (naksautin varmaan tajun kankaalle kun päänsä osui mun suuhun kun heilui sylissä), joten mikäs tässä on surffatessa ja kirjoitellessa. Hikikään ei ehkä valu näppikselle, kun sain aikaiseksi oikein pukea paidan päälle!

Niin, neuvolassa 4kk etapilla todettiin, että painoa on 6,985 g ja pituutta 64,5 cm! Olin todella huojentunut tästä kehityksestä, painoa oli +1kg viime kertaan verrattuna ja pituutta lisää vain +2 cm. Viimeksi nämä suhteet olivat +800 g ja 4 cm. Eli tyttö alkaa saada lihaa ja läskiä luiden ympärille, jihaa! Olemme aloittaneet myös soseiden tyrkytyksen. Jos olisin imettänyt täysillä eli täysimettänyt, en varmaan olisi aloittanut soseita, mutta kun sitä korviketta kuitenkin menee joka päivä niin whattahell. Tytön suosikki on bataatti, josta äitikin tykkää. Lisäksi menee hyvällä halulla porkkanaa, kukkakaalia, mustikkaa, mangoa, aprikoosia, vadelmaa, omenaa. Eli hyvällä halulla menee ihan mitä vain! Ilmavaivoja tai muitakaan ongelmia (kuten ummetusta) ei soseista ole tullut, eli tyttö oli ilmeisen valmis jo 4kk iässä aloittamaan kiinteät. Suu auki vaan ja sinne sujahtaa. Yritän vähän vielä toppuutella, että maito olisi (ja onkin) pääasiallinen ravinnonlähde, vaikka neuvolatäti sanoi, että saa antaa niin paljon kuin syö. Tuo söisi varmaan litran kerralla, jos vain antaisi. Tulee äitiinsä. Ja isäänsä se vasta tuleekin!

Mies on mulla täällä kotona nyt, kun tekee taas vuorotyötä ja on nyt vaihteeksi viisi päivää putkeen vapaalla. Tosi kivaa! Hengaillaan maauimalassa ja pihalla ja hoidetaan vauvaa yhdessä. On niin ihanaa, kun typykkä osaa jo istua nätisti sylissä (siis tuettuna), tutkia leluja käsissään ja tarttua kiinni tukevasti äidin käsiin, hiuksiin, vaatteisiin... eilen muru yhtäkkiä kääntyi selinmakuulta vauhdilla kyljelleen ja siitä suoraan masulleen! Ilme oli kyllä mainio, silmissä loisti oppimisen ilo eikä turhautumisesta ollut merkkiäkään, vaikka toinen käsivarsi jää vielä masullekäännyttäessä alle. Jos vauvaa tuuppaa kevyesti vielä eteenpäin saa usein napattua käsivartensa alta pois. Ennustan, että kahden viikon päästä osaa rullailla selältä masulleen ihan itse. Nyt ei siis voi jättää enää edes sohvalle köllimään ilman valvovaa silmää, sen verran rasvattu salama tuo jo on. Eräänä päivänä meikkasin vessassa ja vauva oli pinnasängyssä leikkimässä Brion musiikkipupulla. Kuului kirvesmiesmäistä ähinää ja kun säntäsin katsomaan, oli tyttö kyljelleen pinnasängyn reunan vieressä ja "kiipesi" vaaka-tasossa pitkin reunaa. Eihän hän paljoa siinä eteenpäin päässyt, mutta näytti kuin joku hyvin pieni ja heiveröinen ihminen kiipeäisi rappuja hitaasti ylöspäin! Odotettavissa paljon hassuja näkyjä lähitulevaisuudessa.

Mukavaa ja helteistä kesänjatkoa, erityisesti odottaville äideille 30rv+. Voin vain kuvitella...hikihiki lääh lääh!